Leirin kaupunginosa on syntynyt Lappeen Ihalaisten ja Mustolan kylistä kaupunkiin liitetyille maille. Jo 1819 kaupunki sai alueita Ihalaisista, ja 1838 ostettiin postimestarin leskeltä Maria Londe`nilta puolet Puhakan tilasta Mustolasta. Puhakan maat saatiin liittää kaupunkiin 1857. Toinen puoli tilasta liittyi kaupunkiin 1800-luvunlopulla.
Jo 1813-1827 oli Lappeenrannassa pidetty Viipurin rykmentin ja 1854-1868 ruotuväen harjoituksia. Vuosina 1877-1878 hyväksytyn asevelvollisuuslain mukaan Suomelle perustettiin uusi sotalaitos, ja 1880 kaupunki päätti tarjota siellä ruotuväen aiemmin käyttämiä alueita. Kun kaupungin lähellä tiedettiin olevan leiri- ja harjoituspaikaksi sopiva kenttä, senaatti päätti järjestää sinne koko Suomen sotaväelle vakinaisen kesäleiri- ja harjoituspaikan. Kenttää ryhdyttiin raivaamaan ja laajentamaan talvella 1882, ja ensimmäiset harjoitukset pidettiin 1885, jolloin kaikki viisi suomalaista tarkka-ampujapataljoonaa saapuivat Lappeenrantaan leirille. Tämän alueen nimenä on viime vuosisadalta peräisin olevissa kartoissa Lagerinkangas tai Leirikangas ja 1900-luvulla siitä on käytetty nimeä Leirikenttä. Siitä on koko kaupunginosa saanut nimensä. Nimi Leiri vahvistettiin kaupunginosan nimeksi 1967, jolloin kaikki Lappeenrannan kaupunginosat saivat virallisen nimen.
Leirin ensimmäinen asemakaava on vuodelta 1892, mutta se muuttui melkoisesti, kun Lappeenranta 1936 sai yleiskaavan. Alueen nykyisissä kadunnimissä on kolme pääkerrostumaa: vuonna 1892 vahvistettuja, vuosina 1934-1935 toimineen komitean antamia ja vuoden 1949 nimitoimikunnan antamia; näitä nuorempia on vain muutama. Vuonna 1934 asetettu komitea loi useita nimiä, joiden aihepiirinä oli ratsuväki. Niistä on jäljellä enää Ratsukatu ja Kannuskatu; muut hävisivät, kun alueen eteläosa 1945 muutettiin tehdaskortteleiksi ja useita 1936 vahvistettuja katuja poistettiin asemakaavasta.
Leirin kaupunginosan pohjoisosassa on kasarmialue. 1889 keisari antoi julistuksen suomalaisen rakuunarykmentin perustamisesta. Lappeenrannan kaupunki päätti luovuttaa sille maata kasarmialueen rakentamiseen, ja työt aloitetiin jo heti rykmentin perustamisvuonna. Kasarmialueen kadunnimistön ehdotti varuskunnan komentaja vuonna 1949 toimineelle nimitoimikunnalle.
Kuva lentokentän suunnalta, Leiri etualalla, 1960
